Saako Facebookkia käyttää työaikana?

Viime päivinä on mediassa ja sosiaalisessa mediassa käyty keskustelua siitä kuinka suhtautua Facebookin ja muiden some-palveluiden käyttöön työaikana. Suomalaisilla on välillä mustavalkoinen ja hullunkurinen tapa olettaa, että vältettävät asiat ovat kokonaan kielletty lain ja sääntöjen nojalla. Tai jos ei ole kielletty, niin sitten asia on automaattisesti ikäänkuin kaikessa laajudessaan sallittu ja jopa suotava. Sosiaalisen median käyttö kuuluu kuitenkin niihin asioihin, jotka ovat lopulta työntekijän oman maalaisjärjen, harkintakyvyn ja kohtuullisuuden ymmärtämisen varassa. Vähän samalla tavalla kuin vaikkapa työtovereiden tervehtiminen, siihen ei yleensä määrätä missään säännössä, mutta silti hyvää tapaa useimmiten noudatetaan.

Mutta tässäpä pari pointtia otsikon kysymykseen: ”Saako (omaa) Facebookkia käyttää työaikana?”

Työnantajalla on toki oikeus kieltää henkilökohtaisen Facebookin käyttö työaikana. Työnantaja voi edellyttää työajan käyttämistä tiettyihin asioihin.

Facebookin käyttöä ei voi kuitenkaan käytännössä estää. Kukaan ei voi käytännössä valvoa, mitä ihmiset omilla puhelimillaan tekevät.

Facebookin käytön salliminen on järkevää. Kielto ei muuta asiaa miksikään, vaan aiheuttaa närkästystä.

Räikeät tapaukset ovat kuitenkin yleensä yksittäisiä.  Niin pitkään kun työpaikkoja on ollut, ihmiset ovat myös lorvailleet ja tehneet vääriä asioita tavalla tai toisella ilman someakin. Suurin osa hoitaa työnsä asiallisesti. Jos kuitenkin suurin osa vain lorvailee, syy lorvailuun on ehkä muualla kuin Facebookkauksen mahdollisuudessa.

Sen sijaan pitäisi muistuttaa käytön kohtuullisuudesta. Yksityistä somen käyttöä voi verrata siihen, että joskus on tärkeää vastata myös siviilielämän puheluihin työaikana tai vaikka lukea tärkeät jutut lehdestä. Ihminen kokonaisuus ja muuta elämää ei voi täydellisesti sulkea pois työaikanakaan. Kysymys on ajankäytön kohtuullisuudesta. Ja täytyy muistaa, että työssä täytyy olla myös taukoja. Maalaisjärki mukaan – jos teet työaikana paljon vapaa-ajan asioita, se johtaa nopeasti siihen, että teet vapaa-aikana lähinnä työasioita.

Työntekijöillä on oikeus säilyttää oma profiilinsa ja yhteisönsä sellaisessa käytössä, johon sen itse alunperin tarkoittivat. Vapaaehtoisesti siellä voi kuitenkin jakaa aivan hyvin myös työnantajan sisältöä, kuten työnantajan tapahtumien tai uutisten välittämistä ja moni niin innostuneena tekeekin. Tämä on palvelus työnantajalle ja väitän että etuna suurempi kuin ”hömppään” käytetty aikatappio. Joissain poikkeustapauksissa profiilia käytetään lähinnä pelkästään työviestintään, kuten jotkut poliisit, poliitikot, vallanpitäjät ja julkkikset tekevät. Mutta se liittyy heidän valintaansa julkisuuden henkilöinä.

Työnantajan virallisia Facebook-sivuja voi kuitenkin edellyttää käyttämään tietyissä työtarkoituksissa. Facebook-sivun ylläpitotehtävä on osittain verrattavissa esim. verkkosivun sisällöntuotantoon. Työnantaja voi päättää missä ulkoista viestintää hoidetaan. Hyviä ja aktiivisia sisällöntuottajia ja ylläpitäjiä ei ole kuitenkaan aina helppoa löytää.

Joskus virallisesta sivusta tai sen päivittämisvastuusta ei ole sovittu mitään. Monen työpaikan Facebook-viestintä pyöriikin pääosin työntekijöiden omissa profiileissaan tekemän ”vapaaehtoisviestinnän” varassa, oli virallista Facebook-sivua tai ei. Ihmiset jakavat mielellään, esim. omaa työnantajaa koskevia uutisia.

Luottamuksellisista asioista sovitaan sopimuksin tai itsestään selvästi työnkuvaan kuuluen ja nämä pätevät kaikkialla, Facebookkia varten ei tarvita eri sääntöä. Samoin kuin pätee myös lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan ja asiallinen käytös työtovereita kohtaan.

Suuri yleisö tulee Facebookiin kavereidensa tekemän kevyen sisällön takia ja sen takia, että sitä pääsee tekemään myös itse. Yritysten ja muiden ammattiviestijöiden sisältö tulee siinä sivussa. Näitä ei voi kuitenkaan kunnolla erottaa toisistaan. Ilman henkilöprofiileiden sisältöä harva tulisi tarkastelemaan pelkkää yritysten ja organisaatioiden sisältöä. Juuri sopivassa suhteessa tapahtuva sekoitus käyttäjien ja markkinoijien sisältöä tekee Facebookista myös inhimillisen, kiinnostavan ja välillä toki myös ärsyttävän. Ja tähän Facebook bisneksensä perustaa. Kiinnostus ei tunnu loppuvan kohta kymmenen vuotta jatkuneiden Facebookin kuolemaa luvanneiden ennustusten jälkeenkään.

Kenelle muuten työnantajat odottaisivat yrityksensä viestinnän Facebookissa kohdistettavan ja kenen niitä kommentoivan ja jakavan, jos työaikana siellä olisivat vain toiset markkinoijat, joilla on lupa Facebookissa oloon? Päivitykset eivät välttämättä elä kuin pari tuntia ja työajan jälkeen ovat jo uudet sisällöt kehissä. Työnantajan Facebook-sisältö saattaa kiinnostaa myös työntekijöitä.

Mikko Manninen

Kuva: By 2wenty. Artthings at English Wikipedia (Original) [CC BY-SA 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)%5D, via Wikimedia Commons

Chromebook on uudenlainen tietokone

HP Chromebook 14"

Chromebookin parhaat piirteet ovat, että se opettaa kokonaisvaltaiseen pilvipalveluiden käyttöön, kone toimii erittäin sulavasti ja yksinkertaisesti ja lisäksi se on edullinen. Täysin absoluuttisen ainoaksi koneeksi se ei käy. Montaa ihmistä voi järkyttää se, ettei esim. Skypeä ja Silverlightia ei saa asennettua koneeseen ja vanhaa printterinrähjää ei noin vain koneeseen yhdistetä. Siinäpä vakavimmat puutteet.

HP Chromebook 14"
Oma koneeni on HP Chromebook 14 ”Persikka” Kiintolevyn muistia 32GB (SSD) ja Keskusmuistia 4GB (SSD). 4. sukupolven kaksiytiminen Intel Caleron 1,4 Ghz suoritin. Rauta on tähän asti riittänyt näyttöä lukuunottamatta mainiosti. Koneen saa kuitenkin kiinni näyttöön ja FullHD resoluutioon HDMI-liitännällä.

Chromebook on Googlen näkemys kannattavasta tietokoneesta. Se toimii lähes ainoastaan pilvipalveluiden ja Googlen Drive-ohjelmistokokonaisuuden varassa ja käyttää omaa Linuxin ytimen päälle rakennettua Chromebook OS avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää. Käyttöliittymä puolestaan muistuttaa jonkin verran Macista. Esim. Sovellus-hylly (Macissa dock) ja avoimien sovellusten ja ikkunoiden tiivistäminen näkymään yhdellä ruudulla. Hankintahinta on tietokoneeksi edullinen, n. 200 – 400 eur. Parhaan käyttökokemuksen saadakseen kannattaakin investoida n. 200 eur lisää ja ostaa FullHD monitori, taustavalaistu näppis ja langaton hiiri, ellei näitä ennestään ole. Tämän jälkeen kokonaisuus on työpöytäkäytössä todella hyvä. Läppäreitähän ei nykyisten isonäyttöisten puhelimien ja tablettien aikana edes tarvitse samaan tapaan kanniskella ympäriinsä, kun mobiili on saatavilla.  Läppärin oma 1366 x 768 näyttö kyllä riittää sitten tien päällä esityksiä ja töitä tehdessä. Chromebook on periaatteessa vain pääte raskaampaan tietoon, joka sijaitsee Chromen pilvipalvelussa. Vaikka unohtaisit tai jättäisit oman koneesi kotiin, saat tiedostosi, kirjainmerkkisi ja sovelluksesi käyttöön miltä tahansa muulta koneelta, jossa on Chrome – ja netti. Tämä on osa Chromebookin filosofiaa. Chromebookin ensimmäinen käyttöönottaja saa Google Drivesta ilmaiseksi 100GB ilmaista tallennustilaa kahdeksi vuodeksi. Se onkin tarpeen, koska koneen kovalevy on lähinnä puhelimen muistin kokoinen 16-32GB. Tuo muisti toimii kuitenkin varamuistina konetta käyttäessäsi. Jos esim. nettiyhteys katkeaa, etkä voi tallentaa esim. tekstidokumenttia Driveen (pilveen), tallennus hoituu automaattisesti offline muotoon ja taas pilveen, kun yhteys on taas kunnossa. Kun lähes kaikki ohjelmat avautuvat vielä samalla tavalla Chrome-selaimeen, käyttö on yksinkertaista eikä teknisiä asioita tarvitse miettiä. Yksi kuumottava kysymys tällaista kummajaiskonetta hankkiessa on tietenkin se toimivatko siinä Microsoft Officen tiedostot Word, Excel ja Powerpoint. Ja kyllä vain – ne toimivat. Niitä voi avata, muokata ja luoda uusia. Muokkaus kannattaa kuitenkin tehdä Googlen omilla Docs, Slides ja Sheets ohjelmilla. Ne toimivatkin hyvin ja selkeästi. Microsoftin omat perinteiset ohjelmat ovat vuosikymmenten saatossa kerrostuneet niin monimutkaisiksi kötöstyksiksi, että Googlen malli toimii käyttäjäystävällisemmin. Jos koneen käyttö muodostuu pääasiallisesti selaimen kautta käytettävissä olevista palveluista, sähköpostista, tavallisista toimisto-ohjelmista sekä kevyestä kuvan ja videon käsittelystä, niin Chromebook on erittäin hyvin toimiva, nykyaikainen pilven käyttöön totuttava ja edullinen tietokone ja vastaavaa ei ole kovin monella – vielä. Usassa tällä hetkellä myytävistä kannettavista 35% on Chromebookkeja.

Screenshot 2014-12-17 at 22.26.39
Sovellus ”hyllyn” saa näkymään jompaan kumpaan laitaan tai alas.

Muutama lisävinkki ja hyödyllinen tieto koneen käyttöönottoa suunnitteleville:

  • Googlen tilin tunnukseen, josta Chromebookin myötä tulee tärkeä tili, kannattaa tehdä kaksivaiheinen vahvistus, jota käytetään aina jos tili avataan vieraalta koneelta. Salasanasi lisäksi tarvitaan muuttuva, vain kerran käytettävissä oleva lisätunnus, vähän samaan tapaan kuin verkkopankissa. Tämä lisää pilvipalvelun turvallisuutta.
  • Chromebookista voi printata vain pilviprinttauksen kautta. Voit printata kolmella eri tavalla 1) käytössä täytyy olla uudehko printteri, jonka voi rekisteröidä pilviprintteriksi 2) Vanhaa printteriä voidaan “tavalliseen tietokoneeseen” liitettynä käyttää pilviprintterinä 3) avaat google driven toiselta koneelta, josta sitten printtaat.
  • Halutun alueen kuvakaappaus hoituu ctrl-sift ja F5 nappien painalluksella. F5 on ns. esittely-tila nappi, jolla avoimet sovellukset kootaan näytölle.
  • Voit tutustua jo ennakkoon erilaisiin sovelluksiin, joita Chrome web storesta löytyy. Useita niistä voi asentaa myös muiden koneiden Chrome-selaimiin.
  • Kannattaa vaihtaa nettilatauksien kohdekansio koneen kovalevyn sijaan ohjaamaan johonkin Drivessa olevaan kansioon, niin koneen pieni kovalevy ei turhaan täyty lataamistasi liitetiedostoista yms.
  • Ja kun et ole ladannut koneeseen mitään, vaan kaikki on pilvessä, voit suorittaa koneelle ns. “Powerwash” toiminnon, jos jokin pikku bugi alkaa vaivaamaan. Kahden kuukauden aikana vikoja on ollut yksi, muutama linkki asetuksissa ei toiminut. Powerwash nollaa kaiken koneeseen paikallisesti asennetun ja tämän jälkeen koneesi on kuin pakasta vedetty uusi kone, mutta kaikki ohjelmasi ja tiedostosi kuitenkin ovat kuitenkin käytössäsi pian uudelleen – koska ne ovat pilvessä. 100 GB paketti tulee kuitenkin vain ensimmäiselle koneen käyttöönottajalle ja säilyy hänellä.
  • Voisin kuvitella, että oppilaitokset ja yhteisöt, joissa on tarve tarjota opiskelijoille, osallistujille tai työntekijöille koneita välikaikaiseen käytöön olisivat kiinnostuneita Chormebookista. Koneen voi palauttaa ja tyhjentää helposti ja antaa uudelle käyttäjälle, mutta kaikki sisältö on yhä konetta käyttäneellä edelleen tallessa.
  • Netistä löytyy iso määrä ohjeita Chromebookin käyttöön ja jos jotain asiaa ei saa ratkaistua Chromebookin asiakaspalvelu vastaa henkilökohtaisesti sähköpostilla. Minulle vastaus tuli vuorokaudessa. Ja kyllä siellä aivan oikea ihminen oli vastaamassa. Ei se Googlekaan täysin mikään kone ole.
  • Jos voin auttaa sinua Chromebookin tai Googlen pilvipalveluiden suhteen, ota yhteyttä

Sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa

Sosiaalisen median hyödyntämisen työnhaussa voisi kiteyttää ainakin seuraaviin asioihin: 1. Tee digisisältöjen katselusta laillista työnantajalle 2. Löydä sinulle sopivat palvelut 3. Älä ole tylsä 4. Hankkiudu eroon itsesi markkinoinnin esteistä ja myös niistä some-esteistä, jotka estävät rekrytoinnin työnantajan näkökulmasta. 5. Säädä palveluissa oikeat asiat yksityiseksi ja oikeat julkiseksi 6. Tutustu myös työnantajaan somessa.

Tässä Jyväskylän kaupungin töihinvalmentajille 31.10.2014 pitämäni koulutuspäivän esitysdiat (Prezi avautuu uuteen ikkunaan). Töihinvalmentaja sparraa työssään työnhakijoita, joiden on ollut vaikea löytää töitä.

Screenshot 2014-11-04 at 11.30.27

Sosiaalisessa mediassa toki myös ilmoitellaan kiinnostavia työpaikkoja ja se kannattaa pitää mielessä ja paikkoja tarkkailla. Mol:in, Oikotien, Monsterin yms. kaltaisten tietokantojen kanssa some ei kuitenkaan pärjää ”tietokantana”. Kokonaisuus kannattaa ottaa virtuaalisena työhaastatteluna ja puskaradiona.

Voinko auttaa sinua some työnhaussa & rekrytoinnissa teeman tiimoilta? – Ota yhteys

Uusi koulutus – Teho ja ilo irti digistä (ei sisällä Facebookkia)

Koivu Interactive tarjoaa syventävää koulutusta kolmeen digitaaliseen viestintään keskittyvään palveluun. Näillä toimilla parannat yhteisösi digitaalista viestintää ja otat ilon ja tehon irti digitekniikasta.

QR-koodit ja älykartat voin toteuttaa myös valmiiksi avaimet käteen periaatteella. Kartat voin tehdä napa-alueita ja Pohjois-Koreaa lukuunottamatta kaikista maailman kolkista ja koodit painaa mille tahansa materiaalille.

QR-koodit

Opi hyödyntämään ja tekemään QR-koodeja ammattimaisesti ja tyylikkäästi. Hyödyntämällä QR-koodeja fiksusti työaikaa voi säästyä tapauksesta riippuen useita päiviä tai viikkoja vuodessa. Et esimerkiksi joudu printtaamaan ja vaihtamaan tiedotteita, aikatauluja tai karttoja useaan paikkaan kaupungilla, muutokset yhteen paikkaan netissä riittävät. Esim. linja-autopysäkillä olevasta koodista aikataulut voidaan avata puhelimeen. Koulutuksen jälkeen osaat generoida koodeja, jotka ovat graafisesti korkealaatuisia ja printtikelpoisia sekä dynaamisia, eli koodiin “kätketyn” verkko-osoitteen voi muuttaa koska vain. Koodin suosiota voidaan myös jäljittää. Pystyt helposti seuraamaan koodin suosiota ja lukukertojen määrää. Tutustumme erilaisiin materiaaleihin, kiinnitystapoihin sekä koodin havainnointiin.

Älykartat

Opi muokkaamaan Googlen kartat juuri sinun tarpeisiisi sopiviksi. Voit niiden avulla osoittaa ja avata, esim. yhteistyökumppaneillesi kuinka laajaa organisaatiosi toiminta on. Kartat soveltuvat esim. eri puolelle maata, seutua tai kaupunkia sijoittuvien kohteiden esittelyyn, kuten: toimipisteet, matkailukohteet, projektit, historia, palvelut yms.

Koulutuksessa opitaan tekemään kaupalliseen käyttöön tarkoitettuja Googlen sekä Open Street Mapin karttoja, joissa itse valitset ja muokkaat esiteltävät kohteet, niistä avautuvat kuvat, lisätiedot ja linkit. Kohteita voi olla paljonkin vaikka sata, asiakas voi klikata niitä teemoittain näkyviin ja piiloon. Kartat voidaan upottaa myös osaksi kotisivuja. Lisäksi opitaan navigointiohjeiden ja mobiiliversioiden tekeminen.

Tornio
Kllikkaa kuvaa esimerkin nähdäksesi

Pilvipalvelut

Koulutuksessa opitaan miten tallennat tai varmuuskopioit kuvat, videot ja muut tiedostot pilveen, sekä miten käytät yleisimpiä toimisto-ohjelmia verkon kautta. Omalle koneelle ei tallenneta välttämättä mitään, mutta tieto on käytettävissäsi miltä tahansa koneelta netin yli. Näkökulma on yksityisten henkilöiden, pienten yritysten tai organisaatioiden pilvipalveluissa, jotka haluavat säästöjä ja tehokkuutta. Käymme läpi myös kaksivaiheisen tunnistuksen käytön, joka on tuttua esim. verkkopankkien käytössä.  Koulutuksessa tutustutaan myös Chromebookkiin, Googlen lanseeraamaan uudenlaiseen tietokoneeseen, joka perustuu lähes kokonaan pilvipalveluihin ja on periaatteessa vain ”nettipääte”.

Puolen päivän koulutuksessa opitaan kaksi palvelua, kokopäivän koulutuksessa kolme.

799px-Crepuscular2
Saperaud (CC) http://commons.wikimedia.org/wiki/User:Saperaud

Kolme vuotta yrittäjänä

Nyt heinäkuussa on kulunut kolme vuotta, kun käynnistin yritykseni ja ryhdyin kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Toiminimiyrittäjyyden parhaita puolia ovat olleet vapaus ja selkeys. Oppiminen on jatkuvaa ja omilla päätöksillä voi vaikuttaa paljon siihen millaiseksi työ muodostuu.

Koivu InteractiveSosiaalisen median kenttä ja digitaalinen elämäntapa on tänään erilainen kuin se oli heinäkuussa 2011, kun aloitin koulutukset ja konsultoinnin yrityksen kautta. Silloin koulutuksissa puhuttiin yhä siitä, mitä sosiaalinen media tarkoittaa ja miten se muuttaa tapaamme viestiä. Nyt maailma on pysyvästi muuttunut ja sosiaalisen median merkitystä ei kyseenalaista enää juuri kukaan. Tilaajatkin osaavat jo yleensä paljon. Ennen haluttiin enemmän opettamista ja valistamista, jopa käännyttämistä. Nykyään työn luonne on enemmän sparraamista ja yhteistä suunnittelua. Tilaaja ulkoistaa minulle niitä osia työstä, joita on järkevää tilata ulkopuolelta, jotta itse voivat keskittyä ydinalueeseensa.

Toinen muutos mediakentässä on ollut, että ns. perinteinen media ei enää kamppaile sosiaalista mediaa vastaan, vaan on hyväksynyt sen osaksi omaa konseptiaan ja toimii usein myös jonkinlaisena suunnannäyttäjänä ja kokeilijana. Perinteiseen mediaan pääsin itsekin mukaan muutamaan kertaan. Helsingin sanomat haastatteli sosiaalisen median hyödyntämisestä rekrytoinnissa ja työnhaussa. Yle Perämeri teki jutun samasta teemasta. Jutun ääniversio pyöri myös valtakunnallisesti Radio Suomessa sekä Yle Puheessa useampaan kertaan.

Alkutaipaleelleni sattui hyviä asiakkaita, joiden kanssa tehdyssä työssä on ollut pitempiaikaista kumppanuutta, kuten Länsipohjan yrittäjät (nykyisin ”Lapin yrittäjät”) sekä Kemin kaupunki. Myöhemmin on toki tullut myös uusia asiakkaita, joiden kanssa  on muodostunut pitempiaikaista yhteistyötä, esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun Seudun Leader ja Meri-Lapin kehittämiskeskus. Koulutuskeikkaa, markkinointia tai konsultointia olen tehnyt myös kauemmaksikin. Pohjoisimmat asiakkaat ovat Ylläksellä, eteläisimmät Helsingissä, itäisimmät Lieksassa. Digiaika on pienentänyt etäisyyksiä. Työ ja asiakas voi olla missä vain. Tämä oli yksi keskeinen asia, jonka onneksi sisäistin.

Toinen tärkeä näkökulma työhön oli, että pienelle yritykselle kilpailijat saattavat olla myös tärkeitä kumppaneita. Itse esim. opin paljon sosiaalisen median yrittäjäpioneerilta Eero Leppäseltä Rautasilta yrityksestä sekä Kirsi Mikkolalta Sähköinen liiketoiminta Suomi Oy:stä. Molempien kanssa olen tehnyt yhteisiä projekteja. Kemissä suunnilleen samaan aikaan aloittanut, mutta hiukan erilaista työtä, esim. 3D mallinnusta tekevä Urbanid yritys ja yrittäjä Zoltan Fodor on ollut myös tärkeä kumppani uudenlaisten digitaalisten palveluiden kehittämisessä.

Toki täytyy muistaa myös sosiaalisen median kautta pitkään tuntemani ”yrittäjäkaverit”, joiden luoma myönteinen ja rohkaiseva ilmapiiri on ollut keskeinen voima tällä alalla toimiessa. Uudet ilmiöt, näkökulmat ja niihin liittyvät keskustelut välittyvät varsinkin Twitterissä nopeasti.

Eikä viimeiset kolme vuotta ole ollut vain yrittämistä. Suoritin myös pedagogiset opinnot loppuun. Tulin isäksi ja olin vanhempainvapaalla. Prioriteetit toki menivät monella tavalla elämässä uusiksi. Yritystoiminta on tärkeää, mutta ei niin tärkeää kuin vapaa-aika.

Tulevia tavoitteita ovat kansainvälistyminen, jonka pyrin aloittamaan Ruotsista. Joudun ehkä kertaamaan ruotsin kieltäkin hiukan. Matka naapurimaahan on Meri-Lapista onneksi lyhyt.

Koivu Interactive toivottaa hyvää ja rentouttavaa kesää!

Mikko Manninen

#Arkihaaste tuuletti Facebookkia

Facebook-profiili on erityisen hyvä paikka pitkän tähtäimen esiintymiselle. Teoriassa käyttäjä voi maata sohvalla kymmenen tuntia, käydä ulkona puoli tuntia ja palata sohvalle. Sitten voi jakaa kuvan, kuinka kävi ulkoilemassa kauniissa kevätsäässä. Henkilö voi syödä kuutena päivänä viikossa säilykkeitä ja yhtenä päivänä sushia ja julkaista sitten kuvan jälkimmäisestä. Osa kavereista voi tulla silti kateellisiksi aktiivisesta ulkoilmaelämästä ja ylellisistä gurmee aterioista, osa taas ärsyyntyy siitä että ”mitä se oikein esittää”.

IMG_5871Edellinen esimerkki on toki kärjistetty, mutta väitän, että jokainen Facebook-käyttäjä tekee jossain määrin tällaista, tiedostaen tai tiedostamatta. Ja näin tehdään jatkuvasti muuallakin elämässä, kaikki tekevät valintoja kuvan luomisessa itsestään muiden silmissä, vaikka kuinka väittäisi muuta, oli sitten ministeri, tavallinen ihminen tai ”omana itsenään oleva” kylähullu tai kaikkia noita yhtäaikaa.

#Arkihaaste tai ”arkikuvahaaste” rikkoo Facebookin viestintäasetelmaa sopivasti. Siinä kerrotaan ja myönnetään ”itsensä esittäminen” jo ennakkoon. Arkihaaste onkin henkilökohtaisen viestinnän osalta mielenkiintoisempi asia kuin se aluksi näyttää. Itsekin suhtauduin siihen aluksi nihkeästi. Ajattelin, ettei se oikeastaan eroa normaalista Facebook toiminnasta mitenkään. Arkeahan täällä muutenkin jaetaan. Mutta muutin mieleni.

Meemin tavoitteena on julkaista ”viisi kuvaa, viisi päivää”. Osa julkaisee viisi kuvaa viitenä päivänä osa yhden kuvan per päivä.  Osa julkaisee kuvia erityisen ”haastavista” tilanteista. Joka tapauksessa, ihmiset miettivät mielessään viiden päivän ajan kuviaan, mistä kuvia ottaa ja mitä lopulta julkaista. Rajattu viiden päivän tempaus on eri asia kuin vuosia kestävät pikaiset räpsimiset ja spontaanit tai muka-spontaanit julkaisut. Osa pistää homman hiukan läskiksi ja julkaisee kuvia kurarapakoista tai seinästä, osa kokoaa hauskoja kuvatarinoita ja kollaaseja vaikkapa työmatkasta. Niinkuin kaikissa suosituissa netti-ilmiöissä, osaa porukasta ilmiö alkaa ärsyttämään ja ilmiöstä tehdään parodiaa. Mutta turha tästä on ärsyyntyä, veikkaan että viimeistään viikon parin kuluttua pajatso on tyhjä ja arkihaaste kadonnut Facebookista ja muistakin sosiaalisen median palveluista.

Arkihaaste ei ole turhimmasta päästä oleva meemi. Kaava ja konsepti vie Facebook-kuvien julkaisun uudelle tasolle ja kokemus kuvien valinnasta jää ihmisten mieleen. Verrataan tilannetta taidekuvaajaan. Hänelläkin voi olla kovalevyllä tuhansia kuvia eri asioista. Mutta vasta sitten kun hän keksii tietyn teeman, kuten arki 2014 siellä ja siellä, valikoi oikean määrän kuvia ja laittaa ne tiettyyn paikkaan näytille, syntyy vuorovaikutus kuvan ottajan ja sen katsojan välille, niin sanottu korkeampitasoinen taiteellinen kokemus.

Arkihaasteen kuvista ei kaikista olisi museoon, mutta harvassa valokuvamuseossa on satoja tuhansia suomalaisten ottamia kuvia siitä, miltä arki heidän mielestään näytti huhtikuussa 2014. Mutta Facebookissa kuvat nyt ovat, useita hauskoja ja harvinaisia kuvia joukossa ja monet ovat tuttujen ottamia.

Mikko Manninen

Lisää juttuja Arkihaasteesta:

Pekka Pekkala/ Miksi #Arkihaaste voi pelastaa Facebookin

Yle Häme/  #Arkihaaste ärsyttää – älä ainakaan kuvaa rakasta kahvimukiasi

 

 

 

Viisi vinkkiä mobiilimarkkinoinnin kehittämiseen

Noin puolet Internetin käytöstä tulee mobiililaitteiden kautta. Mitä tämä merkitsee markkinoinnille? Mobiilimarkkinointi nousee yhä enemmän esille pitämissäni koulutuksissa.

Voisin kiteyttää yritysten mobiilimarkkinoinnin kehittämisen seuraaviin viiteen kohtaan:

1. Tee kotisivusi responsiiviselle, eli kaikkiin päätelaitteisiin automaattisesti mukautuvalle alustalle. Tavalliset, mukautumattomat, sivut saattavat olla todella tahmaiset käyttää älypuhelimen näytöllä. Teksti on pientä, kaikki ei näy oikein, ts. käytettävyys on huono.

Kuvan älypuhelin ei liity mobiilimarkkinointiin Kuva: Waldohreule CC-BY-SA-3.0  lähde: Wikimedia Commons

2. Hyväksy, että mobiilimarkkinointi tarkoittaa paljon muutakin markkinointia kuin yrityksen lähettämät tekstiviestit, vaikka tekstarit pitkään ovat mobiilimarkkinointia olleetkin. Mobiilimarkkinointi liittyy normaaliin internetin ja sosiaalisen median käyttöön. Esimerkiksi Facebook- ja Google-mainokset näkyvät myös mobiilisti.

3. Mieti asiakkaan tilannetta ja kontekstia. Millaisessa paikassa ja tilanteessa hän on käyttämässä mobiililaitetta? Mitä apua, hyötyä tai tehokkuutta juuri siinä tilanteessa voidaan tarjota? Esim. jos asiakas on ulkomainen matkailija, hän ilahtuu varmasti ilmaisesta langattomasta verkosta. Ja jos palveluun liittyy esim. aikatauluja, ne on kätevä ladata vaikka pysäkillä olevan QR-koodin kautta omaan puhelimeen.

4. Hyödynnä asiakkaan mahdollisuutta tuottaa sisältöä: kuvia, videoita, kommentteja. Toisekseen tarjoa myös mahdollisuus katsella muiden asiakkaiden tekemää sisältöä. Jos esim. keskellä toria oleva valtakunnan raja on nähtävyys, tee paikka jossa on mukava ja helppo ottaa kuvia aiheesta. Kehota jakamaan niitä eteenpäin tietyllä sivulla, palvelussa tai #hastagilla. Tarjoa ilmainen langaton verkko kyseiseen paikkaan.

Jos katsot tätä läppärillä, voit koettaa ladata esitykseni diat skannaamalla koodin.  Jos katsot sivua mobiililaitteella, voit ladata diat klikkaamalla koodia.
Testaa QR-koodia: Jos katsot tätä läppärillä, voit koettaa ladata esitykseni diat puhelimeen skannaamalla koodin puhelimellasi. – Jos taas jo katsot sivua mobiililaitteella, voit ladata diat klikkaamalla koodia.

5. Mieti sijaintia. Mobiilia käytetään tien päällä. Ensinnäkin löytyykö yrityksesi sijainti helposti, kun asiakas etsii sitä kiireessä mobiililaitteellaan?  Löytyykö reitti yrityksesi luo, jos asiakas pysähtyy liikennevaloihin ja kirjoittaa yrityksesi nimen Googleen? Ja sitten kun asiakas on yrityksesi löytänyt ja siellä vieraillut, hän voi haluta jakaa tiedon vierailusta ystävilleen. Jos yrityksestäsi on Facebook- tai Foursquare-paikka tai Tripadvisor-profiili, moni haluaa arvioida ja jakaa tiedon vierailusta myös omissa sosiaalisen median verkostoissa. ”Some-paikasta” ja profiilista voi myös kertoa, esim. pienellä kyltillä tai merkillä vaikkapa vastaanottotiskillä. Yrityksen palvelun tulee toki silloin olla myös kunnossa.

Katso lisätietoa allaolevasta Slideshare esityksestä mobiilimarkkinoinnista, joka on lyhennetty versio pitämistäni esityksistä. Voit myös ladata PDF-version tästä.

Digiketti – kolme kohtaa

Teen sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän koulutuksia yrityksien ja erilaisten yhteisöjen tarpeisiin. Tästä huolimatta oikeastaan lähes kaikissa koulutuksissa nousevat esiin nimenomaan ihmisten henkilökohtaisen some-viestinnän ja digitaalisen elämäntavan pulmat. Se oikeastaan kertoonkin siitä, kuinka henkilökohtainen ja työpaikkakohtainen mediankäyttö ovat kietoutuneet toisiinsa. Tämä postaus käsittelee molempia.

(CC) Kuva:  jgoge http://www.flickr.com/photos/jgoge123/
(CC) Kuva: jgoge http://www.flickr.com/photos/jgoge123/

Moni yllättyy siitä, etten toivota ihan kaikkia digielämän ilmiöitä tervetulleeksi, vaan olen usein samaa mieltä kuin ”digikriitikot” itsekin. Tässä postauksessa olen maininnut muutamia tärkeinä pitämiäni menettelytapoja digiaikana. En pysty aina itsekään näitä kaikkia noudattamaan, mutta pyrin kuitenkin etenemään valoa kohti ja tavoittelen tällaista ”digikettiä”. (En ole muuten varma keksinkö ”digiketti” sanan itse, vai olenko kuullut sen. Googlesta sitä ei vielä löytynyt.)

Kunnioita livetilannetta – Jos tapaat ihmisiä kasvotusten ja varsinkin, jos tapaamiseen on aikaa vain vähän, älä räpellä puhelinta tai iPadiä. Keskity niihin tyyppeihin joita tapaat, vaikka viimeisin Facebook-keskustelu tuntuisikin mielenkiintoisemmalta kuin livetilanteen tylsemmät jutut. Sosiaalisen median keskustelujen hyvä puoli on siinä, että ne joustavat ajallisesti. Todella harva viesti on niin kiireellinen, etteikö se voisi odottaa vastaustasi tai kommenttiasi siihen asti, että pääset rauhallisempaan tilanteeseen. Esim. kassajonot ja julkiset liikennevälineet ovat oivallisia paikkoja syventyä digimaailmaan ja yleensä kaikki muutkin paikat, joissa joudut odottelemaan.

(CC) Kuva philcampbell http://www.flickr.com/photos/clanlife/
(CC) Kuva philcampbell http://www.flickr.com/photos/clanlife/

Voit pitää radiohiljaisuutta – Sosiaalisesta mediasta on mahdollista myös pitää ”lomaa” ja palata taas myöhemmin kuvioihin ja se voi olla myös ihan terveellistäkin. Loma voi kestää esim. puoli päivää tai kuukauden. Työprofiileissa siitä voi olla hyvä ilmoittaa, esim. jos yrityksen Facebook-sivu on tavallisesti aktiivinen ja tauko on pitkä.

Henkilökohtaisella puolella on kuitenkin hiukan outoa tehdä ”todelliseen elämään” siirtymisestä tai sieltä palaamisesta kovin isoa numeroa. Vähän sama kuin ottaisi asiakseen soittaa jollekin, että ei kiinnosta keskustella hänen kanssaan, vaan tehdä jotain muuta.

Älä mamoile, vaan puutu kiusaamiseen ja huonoon käytökseen – Monissa yhteisöissä keskustelu pääsee kehittymään ikävään suuntaan, jos ns. hyvät tyypit ovat hiljaa ja epäasialliset pikkujulmurit pääsevät mellastamaan ja dominoimaan keskustelua. Tilanne on sellainen ja jatkuu sellaisena, jos kukaan ei siihen puutu. Itse ei kuitenkaan tule provosoitua eikä myöskään kannatta uuvuttaa itseään jokaiseen asiaan puuttumalla. Jos arveluttaa milloin kannattaa puuttua, niin viimeistään silloin jos tilanne ja toiminta on toistuvaa eikä tekijä ymmärrä lopettaa. Tee puuttumisesta vaikka uudenvuodenlupaus.

Se millä tavalla suurin tai muuten vain näkyvin joukko toimii älypuhelimien tai sosiaalisen median käytön suhteen, ei tarkoita sitä että se on välttämättä oikea tapa toimia myös itse – näinhän se on myös melkein kaikissa muissakin asioissa.

Oletko some-ekstrovertti vai -introvertti?

By See-ming Lee from New York, NY, USA (Happiness / 20100117.7D.02031.P1.L1.BW / SML) [CC-BY-SA-2.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0)], via Wikimedia Commons
By See-ming Lee from New York, NY, USA (Happiness / 20100117.7D .02031.P1.L1.BW / SML) [CC-BY-SA-2.0 , via Wikimedia Commons
Erilaisista temperamenttityypeistä, introverteista ja ekstroverteista työelämässä on kirjoitettu viime aikoina paljon, lähinnä IRL, In Real Life, Face to Face näkökulmasta. Ihmisillä on kuitenkin selvästi myös oma some-temperamentti, myös työviestinnässä. Kaivan hetkeksi itsestäni sisäisen somekeittiöpsykologin ja listaan tähän muutaman kärjistetyn hyvän ja harmillisen piirteen molemmista tyypeistä.

Parhaimmillaan some-ekstrovertit ovat kiinnostavien ja hauskojen spontaanien keskusteluiden käynnistäjinä ja ylläpitäjinä, tasapainoillen mukavasti työhön, arkeen ja viihteeseen liittyvistä aiheista ja ideoista. He pitävät tunnelmaa yllä ja saavat toisetkin mukaan.

Miinuspuolena some-ekstrovertin työviestintä voi peittyä liiallisten turhanpäiväisyyksien alle. Hänestä tulee some-höpöttäjä. Työelämä, oma ja muiden elämä menee sekaisin niin maan perusteellisesti. Somehöpöttäjä ei kummemmin valikoi tai mieti yleisöä tai eri kanavia, vaan käyttää yksinomaan omaa facebook-profiilia. Sukulaiset, lapsuuden kaverit, kollegat, pomot ja alaiset saavat kuulla, aamuisen fiiliksen, lentokentälle vievän taksin automerkin ja lentokoneen sämpylän täytteiden koostumuksen. Ystävät ja kollegat löytävät tägättyinä halauskuviin mukaan. Sömehöpöttäjä harvoin kuitenkaan kertoo yhtään ajatusta siitä, miten hän vie työtehtäviään tai alaansa eteenpäin tai mitä ideoita hänellä on ja mitä mieltä hän on asioista.

Some-Introvertit taas, esim. kirjoittavat parhaimmillaan hyviä analyysejä, mielipiteitä, jaksavat hioa hienoja kuvasarjoja tai videoita ja pystyvät pitkäjänteiseen johdonmukaiseen viestintään ja hyödyntävät eri profiileja/tilejä eri tarpeisiin ja tavoitteisiin.

Tekijä: Welleman (Oma teos) [CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)], lähde: Wikimedia Commons
Tekijä: Welleman (Oma teos) [CC-BY-SA-3.0 , lähde: Wikimedia Commons
Miinuspuolena some-Introvertti taas saattaa olla liian kriittinen tai epävarma julkaisemaan päässään muhivaa monimutkaista ajatusta tarpeeksi hyvänä tekstinä, kuvana tai keskustelun aloituksena. Sen sijaan hän saattaa stalkkeroida varjoista muiden profiileja pysytellen itse hiljaa. Hän some-sulkeutuu ja alkaa mutisemaan jotakin, että satsaa tosielämän tuttavuuksiin, tapaa heitä Face to Face.

Some-sulkeutunutuneen kannattaa välillä miettiä onko liian itsekriittinen, tietty keskeneräisyys on somessa ihan hyväksyttävääkin. Asiat tarkentuvat keskustelun kautta. Some-höpöttäjän kannattaa puolestaan välillä miettiä, onko vain addiktoitunut liikaa esilläoloon ja muiden peukutuksiin ja huomioon, jatkuvaan Facebook-ilmoitusten kilinään. Päivitysten ja keskustelujen ammatillista pointtia voi miettiä joskus vitsailua pitemmälle.

Todellisia ihmisiä ei tietysti voi luokitella näin mustavalkoisesti, vaan ihmisissä on molempia temperamentteja, jotka tulevat eri tilanteissa esiin eri tavalla. Joskus kannattaakin mennä oman temperamentin epämukavuusalueelle. Näinhän se on myös tosielämässä: vuorovaikutus paranee, kun taukoamattomasti höpöttävä antaa välillä tilaa myös muille ja omiin oloihinsa sulkeutunut kertoo välillä ajatuksistaan. Some-epämukavuusalue voi tarkoittaa some-höpöttäjälle blogikirjoittamisen tai Twitterin käytön aloittamista. Some-sulkeutunut voisi  puolestaan vaikka hiukan avautua ja ottaa rennommin, kuva voileivästä on turvallinen alku.