Viisi vinkkiä mobiilimarkkinoinnin kehittämiseen

Noin puolet Internetin käytöstä tulee mobiililaitteiden kautta. Mitä tämä merkitsee markkinoinnille? Mobiilimarkkinointi nousee yhä enemmän esille pitämissäni koulutuksissa.

Voisin kiteyttää yritysten mobiilimarkkinoinnin kehittämisen seuraaviin viiteen kohtaan:

1. Tee kotisivusi responsiiviselle, eli kaikkiin päätelaitteisiin automaattisesti mukautuvalle alustalle. Tavalliset, mukautumattomat, sivut saattavat olla todella tahmaiset käyttää älypuhelimen näytöllä. Teksti on pientä, kaikki ei näy oikein, ts. käytettävyys on huono.

Kuvan älypuhelin ei liity mobiilimarkkinointiin Kuva: Waldohreule CC-BY-SA-3.0  lähde: Wikimedia Commons

2. Hyväksy, että mobiilimarkkinointi tarkoittaa paljon muutakin markkinointia kuin yrityksen lähettämät tekstiviestit, vaikka tekstarit pitkään ovat mobiilimarkkinointia olleetkin. Mobiilimarkkinointi liittyy normaaliin internetin ja sosiaalisen median käyttöön. Esimerkiksi Facebook- ja Google-mainokset näkyvät myös mobiilisti.

3. Mieti asiakkaan tilannetta ja kontekstia. Millaisessa paikassa ja tilanteessa hän on käyttämässä mobiililaitetta? Mitä apua, hyötyä tai tehokkuutta juuri siinä tilanteessa voidaan tarjota? Esim. jos asiakas on ulkomainen matkailija, hän ilahtuu varmasti ilmaisesta langattomasta verkosta. Ja jos palveluun liittyy esim. aikatauluja, ne on kätevä ladata vaikka pysäkillä olevan QR-koodin kautta omaan puhelimeen.

4. Hyödynnä asiakkaan mahdollisuutta tuottaa sisältöä: kuvia, videoita, kommentteja. Toisekseen tarjoa myös mahdollisuus katsella muiden asiakkaiden tekemää sisältöä. Jos esim. keskellä toria oleva valtakunnan raja on nähtävyys, tee paikka jossa on mukava ja helppo ottaa kuvia aiheesta. Kehota jakamaan niitä eteenpäin tietyllä sivulla, palvelussa tai #hastagilla. Tarjoa ilmainen langaton verkko kyseiseen paikkaan.

Jos katsot tätä läppärillä, voit koettaa ladata esitykseni diat skannaamalla koodin.  Jos katsot sivua mobiililaitteella, voit ladata diat klikkaamalla koodia.
Testaa QR-koodia: Jos katsot tätä läppärillä, voit koettaa ladata esitykseni diat puhelimeen skannaamalla koodin puhelimellasi. – Jos taas jo katsot sivua mobiililaitteella, voit ladata diat klikkaamalla koodia.

5. Mieti sijaintia. Mobiilia käytetään tien päällä. Ensinnäkin löytyykö yrityksesi sijainti helposti, kun asiakas etsii sitä kiireessä mobiililaitteellaan?  Löytyykö reitti yrityksesi luo, jos asiakas pysähtyy liikennevaloihin ja kirjoittaa yrityksesi nimen Googleen? Ja sitten kun asiakas on yrityksesi löytänyt ja siellä vieraillut, hän voi haluta jakaa tiedon vierailusta ystävilleen. Jos yrityksestäsi on Facebook- tai Foursquare-paikka tai Tripadvisor-profiili, moni haluaa arvioida ja jakaa tiedon vierailusta myös omissa sosiaalisen median verkostoissa. ”Some-paikasta” ja profiilista voi myös kertoa, esim. pienellä kyltillä tai merkillä vaikkapa vastaanottotiskillä. Yrityksen palvelun tulee toki silloin olla myös kunnossa.

Katso lisätietoa allaolevasta Slideshare esityksestä mobiilimarkkinoinnista, joka on lyhennetty versio pitämistäni esityksistä. Voit myös ladata PDF-version tästä.

Mainokset

Kemissä toteutetaan uudenlainen KemiPaths -sosiaalisen median palvelu

Kemipaths projektiblogiin tästä

(Tiedote, julkaisuvapaa) KemiPaths on uudenlainen matkailu- ja ajanviettopalvelu kaupunkilaisille ja matkailijoille. Matkailun ammattilaiset luovat raamit, mutta sisältö, kuvat, videot, ideat, vinkit ja reitit tulevat tavallisilta kaupunkilaisilta, matkailijoilta tai opiskelijoilta. Pilotin toteuttajia ovat Kemiläiset yritykset Koivu Interactive ja Urbanid. Kumppaneina hankkeessa ovat Kemin Kaupunki, Kemin Matkailu, Digipolis sekä Kemin-Tornion amk:n tekniikan ala. KemiPaths avautuu käytettäväksi yleisölle myöhemmin syksyllä.

Palvelu toimii älypuhelimissa ja kannettavissa tietokoneissa, mutta myös digimaailmasta tietämättömät ihmiset on huomioitu, parhaat ideat ja reitit painetaan esitteiksi, joita saa poimia mukaan vaikkapa rautatieasemalta. Samalla se on vinkki, että kaupungista löytyy vuorovaikutteinen digitaalinen kerros, josta löytyy vinkkejä ja johon pystyy myös itse jättämään omia matkailuvinkkejään heti paikan päällä. Ennen matkaa voi hotellihuoneessa tai kotona tarkastella kohteita, esimerkiksi katunäkymää realistisen 3D-mallin avulla.

Pilottikohteina ovat Kemin Keskusta, Lumilinna, Digipolis ja Kosmos-rakennus. Konseptia siis testataan erityyppisissä ympäristöissä. Ulkomaalaiselle matkailijalle tai vierailijalle voi olla elämys vaikkapa saada vinkkejä millaisia paikallisia erikoisuuksia löytyy pienistä ja suurista ruokakaupoista. Myös erilaisia taideteoksia löytyy kaupungista paljon. ”Kytkemme ideat, vinkit ja kohteet digitaalisten polkujen muotoon. Matkailijat ja kaupunkilaiset voivat älypuhelimistaan seurata mitä mielenkiintoista lähettyviltä löytyy ja jättää omat ideansa mukaan”, Mikko Manninen kertoo.

”Katujen varrelle tulee myös pieniä QR-koodi merkkejä. Kun ne lukee älypuhelimella, saa näkyviin esimerkiksi kuvia siitä, miltä katu näytti sata vuotta sitten”,  Zoltán Fodor jatkaa palvelunkonseptin kuvausta ja lisää: ”Täällä on paljon mielenkiintoisia paikkoja ja palveluita. KemiPaths on matkailijalle ilmainen ja helppo tapa tutustua kiinnostaviin kohteisiin, jotka kuitenkaan eivät ole kovin kuuluisia, vielä”. KemiPaths tulee löytymään suosituimmista sosiaalisen median palveluista, joissa voi käyttää sijaintia, kuten Facebook, Foursquare ja Twitter.

Pilotti kestää puoli vuotta, jonka jälkeen on tarkoitus tuotteistaa palvelu, niin että sitä voitaisiin levittää myös muihin kaupunkeihin. Toteuttajina toimivat yritykset sijaitsevat molemmat Kemin Digipolis-yrityskylässä. Koivu Interactive on erikoistunut sosiaaliseen mediaan ja Urbanid kaupunkisuunnitteluun ja visualisointiin.

Lisätiedot: Mikko Manninen puh: 050-5707175 mikko.manninen@koivuinteractive.com  Zoltán Fodor  puh:  046-553 6502 zoltan.fodor@urbanid.fi

Ensimmäinen vuosi someyrittäjänä – usein kysytyt kysymykset

Kesäkuun lopussa tulee täyteen ensimmäinen vuosi yrittäjänä. Toimisto on sijainnut Kemissä Digipoliksessa, mutta suurin osa työkeikoista on ollut kuitenkin ympäri Pohjois-Suomea. Koulutuksia on ollut Ylivieskassa, Oulussa (7pv), Haapavedellä, Tyrnävällä, Kuusamossa, Torniossa (8pv), Kemissä (6pv), Keminmaalla, Rovaniemellä (3pv) ja Levillä.

On ollut palkitsevaa matkustaa erilaisilla paikkakunnilla ja kuulla erilaisten organisaatioiden edustajien näkemyksiä, kysymyksiä ja tarpeita sosiaaliseen mediaan liittyen. Teenkin tähän listan useimmin kysytyistä kysymyksistä, jotka ovat ihmisten mieltä askarruttaneet:

Kissa pöydällä koulutuksessa

Aika, yksityiskäyttö ja työkäyttö

Ihmiset ovat muutenkin niin kiireisiä sekä työ että yksityiselämässä. Mistä löytää ylimääräisen ajan, esim. Facebook-sivun ja blogin kirjoittamiseen ja päivittämiseen?

Kommentti:

Tässä piilee yksi keskeisimmistä väärinymmärryksistä sosiaalisen median ja nimenomaan Facebookin käytön suhteen. Monen tuomitseva suhtautuminen somea kohtaan tulee nimenomaan vapaa-ajan käytöstä. Siellä liikkuu paljon viihteellistä sisältöä ja ihmiset kuluttavat siihen paljon aikaa. Miten tämä liittyy työhön?

Yritys- ja työkäytössä ei ole kuitenkaan kysymys ensisijaisesti omasta viihtymisestä (mitä yllättävän moni olettaa 🙂 ), vaan asiakkaiden palvelemisesta, työkäyttö vaatiikin usein hyppäämistä sisällön kuluttajasta sisällön tuottajaksi.  Organisaation (asiakkaiden) kannalta mielekkään sisällön tuottaminen vaatii työtä, pohdintaa ja kehittämistä eikä ole mitenkään helppoa. Tavalliset työntekijät ovat ottaneet osan niistä tehtävistä, joita ennen hoiti yksinomaan ”tiedottaja” tai mainostoimisto – tai ei kukaan. Lopulta kuten missä tahansa hommassa, jonka on hyvin harjoitellut ja jota saa sopivilla resursseilla tehdä, työ alkaa tuntua mukavalta.

Jos sosiaalinen media päätetään ottaa käyttöön, satsauksia työajan käyttöön täytyy tehdä niinkuin muissakin työtehtävissä, jotka päätetään ottaa hoidettavaksi. Satsauksia joutuu tekemään myös uuden opetteluun, kouluttautumiseen ja viestintäsuunnitelman tekoon. Siinä mielessä sosiaalinen media ei ole ilmaista.

 Tärkeys

 Onko viestintä sosiaalisessa mediassa tärkeää? Eikö siellä liiku paljon turhaa tietoa ja ”hömppää”.

 Kommentti:

Joudumme muutenkin ja muistakin medioista koko ajan suodattamaan ja valikoimaan tietoa, jota otamme vastaan. Sosiaalisesta mediasta ei tulekaan lukea tai katsoa kaikkea. Sosiaalinen media vaatii uudenlaista medialukutaitoa, jossa sisältöä optimoidaan itselle sopivaksi.

Yksityisyys, kohdennettu mainonta

Facebookin ja Googlen kohdennettu mainonta ärsyttää ja tuntuu tungettelevalta. Mitä kaikkea tietoa näillä yrityksillä oikein on. Lokaatiopalvelut, kuten Foursquare ovat käteviä, mutta eikö sijainnin paljastaminen loukkaa yksityisyyttä ja ketä sijaintipäivitykset kiinnostavat?

Kommentti:

Esim. myös TV-kanavat ovat pitkään harjoittaneet kohdennettua mainontaa. Jokaiselle alueelle ovat erilaiset mainokset. Kenties verkon vuorovaikutteinen luonne aiheuttaa sen, että se koetaan enemmän yksityiseksi kuin televisio.

Tässä onkin hyvä olla kriittinen ja pyrkiä pysymään kärryillä, miten systeemi toimii. Halutessaan nämä ominaisuudet saa pois päältä. Kohdennettu mainonta on kuitenkin tavallisen ihmisen kannalta melko harmitonta ja yleensä tarjoaa vain parempaa palvelua.  Esimerkiksi suomenkielisiä mainoksia Suomalaisille.  Harva pitää mainoksista, mutta toisaalta mahdollistavat palveluiden ilmaisuuden.

Paikannuspalvelut, kuten Foursquare perustuvat taas vapaa-ehtoiseen sijainnin julkaisemiseen nappia painamalla, aivan samalla tavalla kuin kirjoittamalla päivittäisit Facebookiin olevasti juuri nyt Pieksämäellä tai Pariisissa. GPS-paikannus tekee asiasta vain kätevämpää. Yritykset pystyvät luomaan palveluun erityisominaisuuksia ja tarjouksia käyttäjille ja palvelu sisältää kisailevan luonteen.

Foursquaressa kyse on viihteestä, aivan samalla tavalla kuin on olemassa viihdeohjelmia ja asiaohjelmia. Hyvä viihde vaatii ammattitaitoa, tuottaa iloa ihmisille ja se voi olla monella tavalla myös bisnestä. Suomalaisessa teknologiakeskustelussa viihde on kuitenkin outo lintu (kunnes Angry birds menestyi). Teknologiaa on pyritty tekemään ensisijaisesti vain ”asialliseen hyötykäyttöön”, viihteen on pelätty romuttavan uskottavuuden. Itseasiassa rahaa ja aikaa on mennyt hukkaan valtion ”asialliseen hyötykäyttöön” tarkoitetuissa IT-hankkeissa, jotka eivät ikinä valmistu ja maksavat maltaita.

  Mitä sosiaalisesta mediasta hyötyy? 

Kommentti:

Sosiaalisen median hyödyntäminen tekee viestinnän tehokkaammaksi ja vuorovaikutteiseksi, vähentää työvaiheita, välikäsiä ja säästää rahaa –  jos sen tekee hyvin. Pohjimmiltaan sosiaalisella medialla pyritään samaan tavoitteeseen kuin organisaatio muutenkin pyrkii: yritykset liikevoittoon ja tuotteiden kehittämiseen, järjestöt edunvalvontaan ja vaikuttamiseen, julkiset organisaatiot kansalaisten palvelemiseen. Sosiaalista mediaa varten ei tarvitse keksiä uusia tavoitteita. Mutta jos oman yrityksen tai organisaation tavoite on ennestään epäselvä, sosiaalinen media ei sitä ratkaise. Sosiaalisen median hyödyntäminen voi kuitenkin muistuttaa siitä, mitä varten töihin tänään tultiin.

Mikko Manninen

Medialukutaito – sisältö ei ole kiinni Internetistä, vaan sinusta

Facebookissa on paljon kevyttä ja viihteellistä sisältöä, esim. julkaistaan oma lenkkireitti tai Check In paikalliseen ravintolaan. ”Onko se tärkeää ja kuinka se voi oikein ketään kiinnostaa”, kuuluu usein some-kriittisempien kysymys Facebookista puhuttaessa. Vanhan liiton journalistit ja poliitikot puolestaan saattavat suhtautua sosiaalisen median sisältöihin ylimielisesti ja leimaten sen esimerkiksi sielun kaatopaikaksi. Kriittinen tulee olla, mutta tässä asiassa he erehtyvät, heillä ei ole vain sosiaaliseen mediaan vaadittavaa medialukutaitoa.

Uusilta tekniikoilta ja toimintatavoilta odotetaan ”tärkeyttä”, jotta ne hyväksyttäisiin. Mitä tämä tärkeys edes on? Käytän koulutuksissa esimerkkinä sanomalehteä. Lukevatko ihmiset lehdestä kaiken vai vain sen mitä he pitävät tärkeänä? Jos lehden lukee kannesta kanteen, törmää monenlaiseen sisältöön: Sarjakuviin, mainoksiin, yleisöosastokirjoituksiin, hiukan kömpelöihin, jopa asiattomiin, tekstiviesteihin, mutta myöskin uutisiin ja pääkirjoituksiin, TV-ohjelmiin ja työpaikkailmoituksiin sekä poliisilta suoraan kopioituihin pikku-uutisiin. Kukaan ei lue tätä kaikkea, vaan silmä hyppii niihin asioihin, jotka todella lukijaa kiinnostavat, eli mitä he itse pitävät tärkeänä.

Myös perinteisessä mediassa on siis kevyttä, viihteellistä, kaupallista että asiasisältöä. Sosiaalisessa mediassa sisällön kirjo on vielä laajempi. Ilmeisesti Facebookille ja sosiaaliselle medialle asetetaan ”tärkeysrima” korkeammalle kuin perinteiselle medialle. Kaiken sisällön pitäisi olla kaikille tärkeää  ja kaikkien mielestä kiinnostavaa,  vaikka sisältöä ja tietoa pystyy paremmin suodattamaan ja jäsentämään, esimerkiksi Facebook ja Twitter-listojen kautta. Facebookilla on lisäksi uusi ”kiinnostuksen kohteet” -toiminto.

Perinteinen media on kaikille sama – sosiaalinen media on kaikille eri

Perinteisen median ja sosiaalisen median vertailussa hämää se, että perinteisen median näkymä on periaatteessa kaikille yhteismitallinen, mutta sosiaalisen median näkymä on kaikille eri. Voidaan esim. puhua päivän lehdestä tai TV-tarjonnasta, jonka kaikki pystyvät katsomaan suhteellisen samalla tavalla mennessään kotiin.

Sosiaalinen media puolestaan rakentuu pitkän ajan kuluessa muodostuneiden verkostojen ja niiden tuottaman sisällön varaan, joka puolestaan on kaikille ihmisille erilainen ja henkilökohtainen ja yleensä salasanojen takana. Tämän vuoksi sosiaalisen median tai edes Facebookin sisällöstä ei voi puhua samalla tavalla yhteismitallisesti kuin perinteisen median. Vaikka yhteisiä verkostoja ja sisältöjä olisikin, sosiaalisen median sisältö näkyy kaikille eri tavalla. Mikä oleellisinta, käyttäjä voi itse muuttaa ja vaikuttaa sisällön suuntaan, rakentumiseen ja leviämiseen. Sosiaaliseen mediaan liittyy sattumanvaraisuus, joka luo juuri sen viraalin ja yllättävän luonteen, josta se on tullut tunnetuksi.

Medialukutaito sosiaalisessa mediassa

Kirjastossa lukemista ei aloiteta hyllyn ensimmäisestä kirjasta ja jatketa järjestelmällisesti siitä eteenpäin. Koko sanomalehteä ei leimata törkyksi, jos sen tekstariosastolla on törkyä. Samalla tavalla kävellään virtuaalisen maailman ja sosiaalisen median käytävillä. Samalla tavalla joudutaan arvioimaan digitaalisen sisällön lähteitä, totuudenmukaisuutta ja perusteluja. Sielläkin valitaan vain ne sisällöt, jotka koetaan itselle kiinnostaviksi ja tärkeiksi.

Siinä missä ennen vaadittiin eri tyylijajien medialukutaitoa, kuten kolumni, uutinen, yleisöosastokirjoitus, sosiaalinen media on tuonut mukanaan verkostojen medialukutaidon ja erilaisten palveluiden lukutaidon sekä tiedon suodattamisen taidon vaatimuksen. Toiset palvelut ovat asiapitoisempia ja toiset leikkimielisempiä, kuten ylhäällä mainitsemani Foursquare. Ei kukaan vakavissaan pyri lähikaupan pormestariksi tai ole sitä mieltä, että Sport Trackerin kautta julkaistu lenkkeilyreitti olisi tärkeä sisältö kaikille sadalle Facebook-kaverille. Toisaalta blogeissa voidaan puhua vakavasti työelämän ilmiöistä, Twitterissä tunnustella toimialan uusia virtauksista ja Linkedinissä rekrytoida uusia ammattilaisia.

Jokainen kokoaa oman sosiaalisen mediansa, lukee ja keskustelee siitä mikä kiinnostaa ja pitää tärkeänä.

Sisältö ei ole kiinni Internetistä, vaan se on kiinni sinusta.

Mikko Manninen

PS: Just in case – vaikka digitaalista sisältöä oppisikin lukemaan voi kirjastoihin mennä ja perinteisiä lehtiä edelleen lukea.

Lisää samasta aiheesta, ”Sosiaalinen media on jokaiselle eri”, esim kollegani Harto Pöngän  blogissa. Uusista Facebookin ”kiinnostuksen kohteet – listoista” lisää kollegani Eero Leppäsen blogissa

Tämä teksti on osa mediakasvatuksen kurssin opintoja Oulun seudun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Ensimmäinen päivä yrittäjänä

Ensimmäinen työpäivä yrittäjänä on takana, tai oikeastaan hyvää vauhtia käynnissä, kun kello on 17:00

Uusi työhuone, pieni neuvottelupöytä tulee vielä

Uusi toimisto on valoisa 15 m2 nurkkahuone. Digipoliksen alueelta löytyy myös kuntosali, sauna, -kokous ja seminaaritiloja. Alueella työskentelee 40 yritystä ja kaikkiaan n. 500 työntekijää. Kesällä on varmasti hiljaisempaa, mutta tutustuin kuitenkin noin kymmeneen ihmiseen tänään.

Kaksi koulutusta, yksi esitys ja yksi SoMe-suunnitelma on jo varmistunut tilauksiksi. Suurin osa niistä on syksyllä. SoMe-suunnitelman tulee  kuitenkin valmistua heinäkuussa ja tekemistä riittää parin tarjouspyynnön kanssa, jotka kilahtivat tänään laatikkoon.

Yrityksen kasvi

Yrityksen ensimmäisenä päivänä saatiin viimeisteltyä ja julkaistua firman virallinen logo. Suunnittelija jakoi Skype-yhteydellä ruutunsa, niin että muutoksia pystyi seuraamaan ja chatissä saatoin  reaaliaikaisesti kertoa muutostoiveet. Sähköpostikommentointiin verrattuna työ valmistui monta päivää aikaisemmin.

Posti toi myös uuden iPhonen vanhan iPhonen tilalle. Liittymäni muuttui yrityksen omistukseen, mutta numero säilyy kuitenkin ennallaan ja löytyy täältä. Saan myös käyttöön yhdeksän kappaletta 020-alkuisia puhelinnumeroita, joille en ole  keksinyt kuitenkaan käyttöä.  Kenties perustan asiakaspalveluun ja tilauksiin omat numerot 🙂

Ja tietysti – tottakai tein myös ensimmäiset tsekkaukset Foursquareen ja Facebook-place:siin. Nyt se on virallista!