tietoyhteiskunta

Työurputtajan muistilista

| mikkomann

Mikko Manninen

-Työpaikan some-suosituksia tehdessä yleensä muistutetaan siitä, että työntekijällä on lain mukaan ns. lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan, eli työnantajalle ei saa tarkoituksellisesti aiheuttaa vahinkoa, esim. työntekijän viestinnän kautta. Pientä purkaantumista ei voi laskea lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseksi eikä työntekijöitä voida edes edellyttää puhumaan työantajastaan vain hyvää. Lojaliteettivelvollisuuttakin sitoo ”kohtuuden mukaan vaadittava menettely”. Tulkinta ei ole kovin helppoa ja sen määrittelee viimekädessä oikeus, mutta hyviä periaatteita voidaan varmasti pohtia.

Usealla työpaikalla alkaa olemaan kokemusta työntekijöiden tekemästä työpaikkaa koskevasta hiukan arvaamattomasta ja välillä hiukan kulmikkaastakin SoMe-viestinnästä. Työpaikkaa kehutaan ja haukutaan. Voisin väittää, että työpaikkojen imagoa rakennetaan nykyään enemmän työntekijöiden Facebook-päivitysten kautta kuin perinteisessä mediassa tapahtuvien haastatteluiden, uutisten tai mainosten kautta. Ihmisten päivityksistä kuultaa helposti läpi, mikä meininki töissä on.

Kehuminen on vaikeampaa kuin kritiikki, mutta ei se kritiikkikään aina niin helppoa ole. Kun kunnolla harmittaa, päähän kasvaa sarvet ja suuhun terävämmät hampaat. Yksi ennakkotapaus on viime helmikuulta, kun Helsingin käräjäoikeus tulkitsi myyjän rikkoneen lojaliteettivelvollisuutta. Henkilö oli mm. perustanut boikottiryhmän työpaikkaansa vastaan, kun työsopimus oli vielä voimassa.

Toisentyylinen mieleeni jäänyt tapaus (ei kuitenkaan riita) on työministeriön virkamiehen bloggaus Suomen valtion huonoista tietoyhteiskuntavalmiuksista. Kyseinen bloggaus oli kuitenkin asiallinen ja pureutui laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön ja työpaikasta välittyi lopulta avoin ja kehittymishaluinen kuva. Tämä voisi olla ”hyvää urputtamista”.

Tässä lista, jonka olen tehnyt erinäisten havaintojen pohjalta:

Työurputtajan muistilista:

ELÄ urputa työpaikastasi netissä mikäli:

  • Vika on itsessäsi tai viikonpäivässä
  • Asiassa on selkeä juridinen näkökulma, työsopimusasiat yms. Ota silloin yhteys   ammattiliittoosi äläkä Facebook-virtaasi.
  • Haluat kostaa jollekulle. Se kääntyy lopulta sinua vastaan. Kostamiseen taipuvainen henkilö ei vaikuta luotettavalta tulevien työnantajienkaan silmissä.
  • Kyseessä on salassapitovelvollisuus ja viestisi saattaa heikentää työpaikan kilpailuetua. Lojaliteettivelvollisuus perustuu juuri tähän. Muutenhan kilpailijat voisivat palkata ”agenttejaan” sabotoimaan toisia firmoja mielin määrin.

Urputa työpaikastasi netissä, mikäli:

  • Sidot asian laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, et vain omaan työpaikkaasi. Parhaimmillaan juttusi kehittää koko alaa ja nostaa omaakin arvostustasi.
  • Olet yhä töissä samassa paikassa. Jälkiviisastelu on liian helppoa.
  • Et osoita sormella henkilöitä, vaan ilmiöitä ja asioita.
  • Olet valmis toimimaan asian parempaan suuntaan viemiseen myös itse, etkä vain ”huutele yleisöstä”.
Advertisement

Sosiaalista mediaa voi käyttää hyvään

| mikkomann

Kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla 25.8. ja se on vastine Kalevan pääkirjoitukseen. Kirjoitin sen yhdessä Harto Pöngän kanssa. Hänen blogissaan on kirjoituksen pitempi versio. Lyhensimme tekstiä vaadittuun 3000 merkkiin. Alla on lehdessä julkaistu versio. Kiitos Kalevalle julkaisusta.

Kalevan pääkirjoituksessa 22.8.2011 todettiin: ”Netti on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä. Ilmeistä on, että kansalaiset tarvitsevat yhä lisää valistusta sosiaalisen median varjopuolista.” Olemme samaa mieltä: netti on tullut jäädäkseen, ja kehitys jatkuu yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan. Opastusta tarvitaan, mutta näkökulman soisi olevan myönteisessä ja hyödyllisessä käytössä. Pelkästään Facebookissa on varovaisesti arvioiden Suomessa yli 1,7 miljoonaa käyttäjää. Joukkoon mahtuvat kaikenlaiset ihmiset ja arvot.

Ihmiset rakentavat Internetin sisällön. Tämä on hyvä muistaa, kun nettiä esitetään erilaisten ongelmien syyksi. Internetin sisältö ei muutu paremmaksi, jos ns. ”hyvät tyypit” eivät ota välinettä haltuun. Esimerkiksi vanhemmat tai opettajat eivät voi ohjata nuoria netin hyödylliseen käyttöön, jos heillä ei ole tarvittavaa tietoa ja taitoa.

Suomessa unohdetaan usein, että sosiaalinen media on osa tietoyhteiskuntakehitystä. Esimerkiksi YK:n selvityksen (2010) mukaan Suomi on jäänyt kansalaisten sähköisissä osallistumismahdollisuuksissa muita kehittyneitä maita jälkeen, ollen vain täpärästi Kiinaa ja Kolumbiaa edellä. Teknologian käyttöönoton lisäksi tarvitaan vuorovaikutukseen kannustavaa asennetta. Sosiaalista mediaa voi käyttää esimerkiksi viestinnän, oppimisen, markkinoinnin, yhteistyön ja tuotekehityksen parantamiseen.

Viime viikolla uutisoitiin näkyvästi konsulttiyhtiö Gartnerin selvityksestä ja uutisten mukaan sosiaalisen median käyttäjät olisivat kyllästymässä siihen. Kyselyn otos oli suppea, eikä sen tuloksia voida yleistää. Vakavasti otettavia tutkimuksia sosiaalisen median suosion taantumisesta ei ole ollut.

Facebook toi sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen suuren yleisön piiriin myös Suomessa nelisen vuotta sitten. Pieniä notkahduksia lukuunottamatta Facebookin kasvu on jatkunut voimakkaana, ja elokuussa raportoitiin uusin käyttäjämääräennätys. Nykyisellä kasvuvauhdilla Facebook ylittää miljardin rajapyykin ensi vuonna. Samaan aikaan Google on tuonut markkinoille oman kilpailijansa Google+ palvelun, jota on pidetty Facebookia parempana mm. työkäyttöön.

Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan vain Facebook tai Google+, vaan esimerkiksi uutisten kommentointia ja jakamista sekä wikien, blogien ja monien muiden palvelujen hyödyntämistä työskentelyssä ja sisältöjen luomisessa.

Sosiaalisen median harkitseva ja osaava käyttö tuo tehokkuutta työelämään ja iloa vapaa-aikaan. “Tavallinen elämä” ja sosiaalinen media eivät ole kaksi eri todellisuutta, vaan kuuluvat samaan elämänpiiriin. Internet on yksinkertaisesti liian tärkeä osa nykyistä maailmaamme ja sillä on liian paljon tarjottavanaan, jotta se voitaisiin jättää vain vihakirjoittelun ja viihdekäytön areenaksi. Jokainen meistä vaikuttaa toiminnallaan siihen, mihin suuntaan Internet ja siihen liittyvät asenteet kehittyvät.

Harto Pönkä, yrittäjä, Innowise, Haukipudas
Mikko Manninen, yrittäjä, Koivu Interactive, Kemi