Vinkkejä nettikeskusteluun – viisi argumentoinnin sudenkuoppaa

Politiikassa, nettikirjoittamisessa ja mediassakin pärjää tänä päivänä yllättävän hyvin keksimällä raflaavia ja populistisia juttuja tai tsoukkeja. Halutaan asioiden näyttävän joltakin, huolimatta siitä ovatko ne niin vai ei. Se ei kuitenkaan ole reilua keskustelua, vaan halpaa kikkailua. Hereilläoleva väittelykumppani pystyy kumoamaan virheellisen päättelyn:

 Viisi päättelyvirhettä:

1. Kehäpäätelmä

Kehäpäätelmässä jotain asiaa perustellaan toisella asialla, joka on vain jonkun mielipide tai vaikutelma, mutta jonka kuitenkin oletetaan olevan totta tai fakta. Esimerkkinä tästä on päätelmä e10 bensan vaarallisuudesta moottorille. e10 bensan vaarallisuutta moottorille perustellaan vaarallisuudella moottorille. Vaarallisuuden perusteena on esim. kokeneen autoilijan haastattelu bensamittarilla, jossa hän väittää sen olevan kenties vaarallista moottorille.

 2. Ad hominem

Jos esim. yrityksen kesälomittajan vinkkejä ei oteta vastaan, koska ajatus on ollut vain kesälomittajan, on sotkettu asiat ja henkilöt. Tällaistä argumentoitivirhettä kutsutaan ad hominem virheeksi.

Tälle on sukua ns. ”NIH-ilmiö”, eli ”Not invented here”. Ehdotuksen tai idean täytyy tulla oikean henkilön suusta omasta organisaatiosta tai yhteisöstä, ennenkuin sitä voidaan viedä eteenpäin tai kannattaa.

 3. Mustavalkoinen ajattelu

Mustavalkoiseen ajatteluun syyllistytään silloin, kun otetaan yksinkertainen, usein tunteisiin vetoava väittämä ja sovelletaan sitä kaikissa mahdollisissa tapauksissa. Esimerkiksi: ”Facebookissa on paljon pinnallista sisältöä ja tämän vuoksi Facebookin käyttäjät ovat pinnallisia. Jos käytät Facebookia, olet pinnallinen”

Asioissa on kuitenkin yleensä monia vaihtoehtoja ja sävyjä, mutta ne jätetään kertomatta jos  halutaan puhua vähättelevästi.

 4. Sanojen suuhun laittaminen

Populistien suosima metodi, jossa vastapuolen näkemys liioitellaan äärimmäisyyksiin, jotta se saadaan näyttämään naurettavalta. Esimerkiksi ”Kuka tavalliset työt oikein tekee, jos kaikki vain päivittävät Facebookkia tai kirjoittavat blogia”. Tällaisia ajatuksia ei kukaan tietysti ole ehdottanutkaan.

Keskustelun eteneminen on vaikeaa, jos vastapuolesta pyritään tekemään karikatyyriä. Tähän liittyy läheisesti myös asenteellinen kielenkäyttö.

 5. Sivuraiteet

Tiukassa tilanteessa ihminen väistää omaa vastuutaan ja ohjaa asian toiseen aiheeseen. Poliitikko voi sanoa: ”Luulisi toimittajalla olevan tärkempiäkin aiheita käsiteltävänä.”

Lopuksi:

Seuraavan kerran kun poliitikon lausunto tai kirjoitus tuntuu ontuvan tai uutinen leviää liian nopeasti ilman perusteita, voit bongata onko kyseessä  jokin näistä virheellisistä päättelytavoista. Siitä voi sitten ystävällisesti huomauttaa ja palauttaa keskustelua oikeille raiteille, reilun keskustelun suuntaan.

Mikko Manninen

Mainokset

Sosiaalista mediaa voi käyttää hyvään

Kirjoitus on julkaistu Kalevan yleisönosastolla 25.8. ja se on vastine Kalevan pääkirjoitukseen. Kirjoitin sen yhdessä Harto Pöngän kanssa. Hänen blogissaan on kirjoituksen pitempi versio. Lyhensimme tekstiä vaadittuun 3000 merkkiin. Alla on lehdessä julkaistu versio. Kiitos Kalevalle julkaisusta.

Kalevan pääkirjoituksessa 22.8.2011 todettiin: ”Netti on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä. Ilmeistä on, että kansalaiset tarvitsevat yhä lisää valistusta sosiaalisen median varjopuolista.” Olemme samaa mieltä: netti on tullut jäädäkseen, ja kehitys jatkuu yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan. Opastusta tarvitaan, mutta näkökulman soisi olevan myönteisessä ja hyödyllisessä käytössä. Pelkästään Facebookissa on varovaisesti arvioiden Suomessa yli 1,7 miljoonaa käyttäjää. Joukkoon mahtuvat kaikenlaiset ihmiset ja arvot.

Ihmiset rakentavat Internetin sisällön. Tämä on hyvä muistaa, kun nettiä esitetään erilaisten ongelmien syyksi. Internetin sisältö ei muutu paremmaksi, jos ns. ”hyvät tyypit” eivät ota välinettä haltuun. Esimerkiksi vanhemmat tai opettajat eivät voi ohjata nuoria netin hyödylliseen käyttöön, jos heillä ei ole tarvittavaa tietoa ja taitoa.

Suomessa unohdetaan usein, että sosiaalinen media on osa tietoyhteiskuntakehitystä. Esimerkiksi YK:n selvityksen (2010) mukaan Suomi on jäänyt kansalaisten sähköisissä osallistumismahdollisuuksissa muita kehittyneitä maita jälkeen, ollen vain täpärästi Kiinaa ja Kolumbiaa edellä. Teknologian käyttöönoton lisäksi tarvitaan vuorovaikutukseen kannustavaa asennetta. Sosiaalista mediaa voi käyttää esimerkiksi viestinnän, oppimisen, markkinoinnin, yhteistyön ja tuotekehityksen parantamiseen.

Viime viikolla uutisoitiin näkyvästi konsulttiyhtiö Gartnerin selvityksestä ja uutisten mukaan sosiaalisen median käyttäjät olisivat kyllästymässä siihen. Kyselyn otos oli suppea, eikä sen tuloksia voida yleistää. Vakavasti otettavia tutkimuksia sosiaalisen median suosion taantumisesta ei ole ollut.

Facebook toi sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen suuren yleisön piiriin myös Suomessa nelisen vuotta sitten. Pieniä notkahduksia lukuunottamatta Facebookin kasvu on jatkunut voimakkaana, ja elokuussa raportoitiin uusin käyttäjämääräennätys. Nykyisellä kasvuvauhdilla Facebook ylittää miljardin rajapyykin ensi vuonna. Samaan aikaan Google on tuonut markkinoille oman kilpailijansa Google+ palvelun, jota on pidetty Facebookia parempana mm. työkäyttöön.

Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan vain Facebook tai Google+, vaan esimerkiksi uutisten kommentointia ja jakamista sekä wikien, blogien ja monien muiden palvelujen hyödyntämistä työskentelyssä ja sisältöjen luomisessa.

Sosiaalisen median harkitseva ja osaava käyttö tuo tehokkuutta työelämään ja iloa vapaa-aikaan. “Tavallinen elämä” ja sosiaalinen media eivät ole kaksi eri todellisuutta, vaan kuuluvat samaan elämänpiiriin. Internet on yksinkertaisesti liian tärkeä osa nykyistä maailmaamme ja sillä on liian paljon tarjottavanaan, jotta se voitaisiin jättää vain vihakirjoittelun ja viihdekäytön areenaksi. Jokainen meistä vaikuttaa toiminnallaan siihen, mihin suuntaan Internet ja siihen liittyvät asenteet kehittyvät.

Harto Pönkä, yrittäjä, Innowise, Haukipudas
Mikko Manninen, yrittäjä, Koivu Interactive, Kemi

Sosiaaliseen mediaan erikoistunut yritys aloittaa Kemi-Tornio alueella

Koivupuun tai lehden rakennetta voi verrata verkostomaisuuteen.

(LEHDISTÖTIEDOTE) Elokuussa Digipoliksessa aloittava Koivu Interactive on Meri-Lapin   ensimmäinen sosiaalisen median konsultointiin ja koulutuksiin erikoistunut yritys. Lisäksi Koivu Interactive tekee myös suunnitelmia, suosituksia sekä toteuttaa viestintää sosiaalisessa mediassa yritysten ja organisaatioiden käyttöön.

Koivu Interactiven yrittäjä Mikko Manninen on aikaisemmin työskennellyt Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja vetänyt sosiaaliseen mediaan ja Internetiin liittyviä hankkeita sekä konsultoinut yrityksiä ja johtajia.

Manninen kertoo, että monessa yrityksessä tai organisaatiossa pohditaan sosiaalisen median käyttöä sisäisessä tai ulkoisessa viestinnässä, mutta ei haluta tehdä hyppyä tuntemattomaan liian heppoisin eväin. Yhdessä tehdyt suunnitelmat, strategiat ja viestinnän resursointi avaavat tietä hyvään viestintään.

Manninen on käyttänyt sosiaalisessa mediassa toimimiseen tuhansia tunteja ja  verkostoitunut paljon muiden sosiaalisen median yrittäjien kanssa. ”Kerromme toisillemme kantapään kautta oppimistamme asioista ja uusista palveluista ja näkymistä. Firman kautta autan muita yrityksiä pääsemään nopeasti vauhtiin hyödyntämällä omia kokemuksiani.”

Yritykseltä on tilattu koulutuksia, konsultointia, esityksiä ja suunnittelutyötä. Kirjoittamisen taito ja oman asian tyylikäs esittäminen ovat avaintaitoja SoMe:ssa. Uusissa palveluissa korostuvat pelillisyys, mobiili, liikkuva käyttö ja sijaintiin liittyvät palvelut.  Myös yrityksen sisäinen ja  eri piireihin rajoitettu sosiaalisen median käyttö kiinnostaa yhä enemmän.

Lisätiedot:

Mikko Manninen puh: 050-5707175

mikko.manninen@koivuinteractive.com

http://koivuinteractive.com

http://www.facebook.com/koivuinteractive