Yritys tai organisaatio voi olla sosiaalisessa mediassa läsnä hyvin monin eri tavoin. Olen listannut ja hahmottanut tähän muutamia kypsyysasteita sekä niille tyypillisiä etuja ja ongelmia.

1. Testailuvaihe

Viestintä sosiaalisessa mediassa perustuu muutamien työpaikan edeltävijöiden yritteliäisyyteen ja yleensä henkilökohtaiseen viestintään. Työajan käytöstä, tavoitteista, sisällöstä ja välineistä ei ole sovittu.

Ongelmat:

– Verkosto ei saa selvää, mikä viestintä on oikeastaan henkilön omaa siviilielämää koskevaa ja mikä taas yrityksen/organisaation tavoitteiden mukaista viestintää. Puurot ja vellit menevät sekaisin. Esimerkiksi oma työpaikka haukutaan.

– Aikaa kuluu viihteeseen ja harhapolkuihin, kukaan ei tiedä tavoitetta.

– Henkilöriippuvaisuus. Jos edistyksellinen testailija lähtee organisaatiosta pois, hän saattaa viedä viestintätavan ja verkoston mukanaan.

Edut:

+ Viestintä voi olla aitoa, rohkeaa ja särmikästä.

2. Hyödyntämisvaihe

Organisaatiossa on tehty päätöksiä, että viestinnässä hyödynnetään sosiaalista mediaa joissakin projekteissa. Esim. Facebook-sivu tai blogi on valittu tiettyjen projektien viestintäkanavaksi ja niiden ylläpitoon on varattu työaikaa.

Ongelmat:

– Riskinä on digitaalisen kuilun muodostuminen. Edistykselliset projektit ja niiden henkilöstö porskuttavat eteenpäin, mutta pääosa työpaikasta ja sen viestinnästä on edelleen kiinni vanhassa viestintätavassa eivätkä ihmiset ymmärrä toisiaan. Syntyy illuusio siitä, että some on organisaatiossa hallussa, vaikkei ole.

Edut:

+ Organisaatio pystyy opettelemaan viestintää sosiaalisessa mediassa, ilman että riskit ja kustannukset ovat vielä kovin suuret.

3. Sosiaalisen median strateginen käyttö

Sosiaalinen media on viestinnän kulmakivi. Organisaatiota tai yhteisöä olisi vaikea kuvitella ilman somea. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän erot ymmärretään. Yrityksessä tiedetään, mistä asioista voidaan olla avoimia ja mikä tulee pitää talon sisällä. Samoin oman elämän ja työpaikan viestinnän erottaminen toisistaan ymmärretään. Ohjeistuksia, suosituksia ja suunnitelmia on tehty, vastuutettu ja viety oikeasti käytäntöön. Somen käytön yhteys yrityksen tavoitteisiin ymmärretään. Tuloksia mitataan ja niihin reagoidaan.

Ongelmat:

-Rahaa saattaa kulua omiin alustoihin ja teknologian kehittämiseen enemmän kuin suunniteltiin.

-Osaavaa henkilöstöä voi olla vaikea löytää, koska käytännön some-osaaminen on yksi osaamisvaatimus lisää.

-Edistyksellisyys saattaa tuntua joistakin ihmisistä vieraannuttavalta.

Edut:

+ Nykyaikaisen viestinnän ymmärrys on työpaikalla kokonaisvaltaista. Lähes kaikki ovat perillä sosiaalisesta mediasta ja sen edellyttämistä uusista työtavoista. Eri osastojen välinen yhteistyö mahdollistuu, esim. IT, rekry, markkinointi, hallinto, viestintä, design, myynti, tuotekehitys voivat pelata yhteen.

+ Sosiaalinen media luo sekoilun sijaan tehokkuutta ja siitä saadaan taloudellista hyötyä. Ensin tosin pitää sijoittaa esim. vaikkapa yhteisömanagerien palkkaamiseen, koulutuksen järjestämiseen, sisällöntuotantoon, suunnitteluun, kehitystyöhön, maksullisiin lisäpalveluihin yms..

+ Parhaimmillaan yrityksen työskentelykulttuuri muuttuu enemmän toisia tukevaksi ja välittäväksi. Win-win -asetelma ymmärretään, esim. sisäisessä viestinnässä. Menestyksekkäässä somen hyödyntämisessä ei ole muita vaihtoehtoja kuin olla reilu.

Mikko Manninen