Perinteisen median on saatava itsensä kuriin

”Sosiaalinen media on täynnä nimetöntä törkyä. Sosiaalisessa mediassa on vihakirjoittelua. Sosiaalisessa mediassa on huonoa suomea ja huonoa argumentointia. Sosiaalinen media on sellainen kaatopaikka, koska siellä ei ole  taustalla vastuullista päätoimitettua lehteä huolehtimassa sisällöstä.” Tällaisia väitteitä kuulee usein perinteisen median edustajilta. Syyttävä sormi osoittaa usein Facebookia kohti.

By T. Voekler (Own work) [CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)
Kuitenkin suuri osa tuosta edellämainitusta nimettömästä ”törkystä” on juuri lehtien omilla Internet-keskustelupalstoilla sekä artikkeleiden kommenteissa, jotka ovat kaikille avoimia ja sosiaalista mediaa puhtaimmillaan. Lehdillä olisivat kaikki mahdollisuudet ohjeistaa ja ohjata lukijoitaan hyvään keskusteluun tekemällä hyvän keskustelun ohjeet. Lisäksi ohjeiden vastaisia kommentteja, joissa sorrutaan ylilyönteihin, voidaan poistaa ennakko-tai jälkimoderoinnissa. Kyse ei ole sananvapauden rajoittamisesta, lehdet ovat tehneet aivan samaa yleisöosastopalstoilla aina: vain sisällöltään ja ajankohtaisuudeltaan sopivimmat kirjoitukset julkaistaan.

Oma lukunsa perinteisen median yleisöosallisuudesta ovat tekstiviestipalstat, joita monissa lehdissä on. Samaan aikaan, kun lehdistö kritisoi sosiaalista mediaa törkystä, se painaa tekstaritörkyä paperille ja jakaa ne kotitalouksiin joka aamu. Tekstarit ovat suosittua lukemista, ihmiset päivittelevät kahvipöydissä toisten ihmisten pöljyyttä ja äkkiväärää logiikkaa.

Myös artikkeleiden nettikommentit ovat ilmeisen suosittua lukemista, mutta siellä toisten kommenttien pöljyyden päivittely tapahtuu kommentoimalla kommenttia saman tien. Herää kysymys, että kalastavatko lehdet tällä lukijoita ja sivukävijöitä ja tekevät bisnestä huonolla keskustelulla? Sallitaanko asiaton keskustelu sen ”viihdearvon” vuoksi? Pelätäänkö, että ihmiset suuttuvat moderoinnista ja menevät kilpailijan palstalle tai perustavat oman palstan? Pelkäämisen sijaan lehtitalojen tulisi näyttää mallia, miten hyvää sisältöä tehdään myös sosiaaliseen mediaan. Osa lehdistä on jo tehnyt hyvät ohjeet, mutta joskus ohjeistus on lähinnä vain se, ettei lehti ota vastuuta mistään.

PS 28.1.12

Facebook on lehtien foorumeihin verrattuna useimmilla ihmisillä siisti ja siellä puhutaan kuitenkin omilla nimillä ja kasvoilla. Facebookista puhuttaessa täytyy muistaa, että näkymä sinne on yksilöllinen ja rajoitettu omaan kaveripiiriin, jota muut eivät yleensä pääse näkemään. Kukaan ei voi mennä selaamaan ”yleistä Facebookkia” samalla tavalla kuin lehteä tai lehden nettisivua, koska Facebook perustuu pääosin suljettuihin verkostoihin.

Facebook ja sosiaalinen media yleensä leimataan törkyfoorumiksi, vaikka lehdistö ei ole hoitanut omaa takapihaansa, artikkeleiden kommentteja ja foorumeita kuntoon. Jos sitä ei tapahdu, lehdet ovat sosiaalisen median kritiikissään kaksinaismoralistisia.

Mikko Manninen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s